Neljästä sveitsinpaimenkoirarodusta isosveitsinpaimenkoira eli kotoisammin grosse on suurin ja vanhin. Isosveitsinpaimenkoiria on aikojen saatossa käytetty vetokoirina, pihan vahteina ja karjan kuljettajina. Leppoisan luonteensa vuoksi ne ovat erinomaisia perhe- ja seurakoiria. Isosveitsinpaimenkoira on rauhallinen, tasainen ja itsevarma koira, joka ei sovellu tarhakoiraksi eikä narun päähän pihaan, vaan on parhaimmillaan perheensä parissa. Lasten kanssa isosveitsinpaimenkoirat tulevat yleensä erinomaisesti toimeen. Fyysisesti ja psyykkisesti isosveitsinpaimenkoirat kehittyvät hyvin hitaasti ja mahdollisesti hyvinkin vilkkaan suuren pennun ja lasten leikkejä tulee luonnollisestikin valvoa.

Rotu on Suomessa harvinainen, eikä kanta ole suuri muuallakaan Euroopassa. Kapean jalostuskannan vuoksi rodunomaisen ja terveet lähtökohdat omaavan pennun löytäminen voi olla työlästä, sillä pentua hankkiessa kannattaa tutkia huolella vanhempien ja lähisukulaisten terveystiedot. Isosveitsinpaimenkoirilla terveysongelmat liittyvät usein niveliin, mutta myös esim. epilepsiaa ja kaihia rodulla esiintyy. Syvärintaisena rotuna isosveitsinpaimenkoira on altis vatsalaukun- ja pernankiertymälle, joten rankkaa liikuntaa juuri ennen ja heti jälkeen ruokinnan tulisi välttää. On hyvä muistaa, että vanhempien hyvätkään näyttelytulokset eivät periydy jälkeläisille, joten yksinomaan niitä ei tule pitää hankintaa ohjaavana tekijänä.

Isosveitsinpaimenkoiralla on säänkestävä lyhyt karva ja tiheä aluskarva, joka suojaa hyvin kosteudelta ja kylmältä. Turkki on erittäin helppohoitoinen, pesu ja harjaus tarvittaessa riittää. Karvanlähtöaikana kannattaa harjata päivittäin, jotta karva vaihtuisi nopeammin ja koira pudottaisi vähemmän karvaa sisätiloihin.

Isosveitsinpaimenkoira soveltuu parhaiten aktiiviselle perheelle, jolla on aikaa koiralle. Se on hyvin sopeutuvainen erilaisiin tilanteisiin ja on tyytyväinen saadessaan olla perheensä kanssa, niin lenkillä, kuin sohvallakin. Vähintään kaksi pidempää lenkkiä päivittäin pitää mielen virkeänä ja hyvä lihaskunto suojaa suuren koiran niveliä, mutta myös perheen yhteinen lepopäivä on isosveitsinpaimenkoiralle mieleen.

Oikeanlainen liikunta ja ruokinta kasvuaikana, sekä sosiaalistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Hyväntahtoisesta luonteestaan huolimatta suurikokoinen isosveitsinpaimenkoira vaatii johdonmukaisen koulutuksen.

Rodusta kirjoitettiin laajasti sennenlehden Grosse-extrassa 1/2013 (PDF).