Hali-Bernien historiaa

HALI-BERNIT 10 VUOTTA!

Kuinka kaikki oikein alkoikaan?

Kesällä 1999 Oulun Seudun Bernit järjestivät Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry:n vuosituhannen viimeisen kesäleirin Virpiniemen Liikuntaopistolla. Pääkaupukilaisista leirillä mukana olivat Minna Vuorinen (ent Pääkkönen) ja Petri Pääkkönen Wilma- ja Iines-berniensä sekä Mili Patakangas Nea-berninsä kanssa. Yhtenä ohjelmanumerona leirillä oli, että osa väestä meni koirineen ilahduttamaan vanhuksia Haukiputaan palvelutaloon 17.7.1999. Vierailu onnistui sataprosenttisesti ja vierailusta oli iloa kaikille osapuolille. Leirin jälkeen oli selvää, että tällaista toimintaa pitäisi saada myös pääkaupunkiseudulle. Virallisesti toiminta sai alkunsa alajaoston vuosikokouksessa, kun Mili kertoi ideasta. Paikalla olleista löytyikin jo monta halihauvaksi haluavaa koirakkoa.

Ryhmä sai nimekseen Hali-Bernit ja koordinaattoriksi Crista Veijalaisen. Crista lähetti 20 mainoskirjettä eri puolille pääkaupunkiseutua, vanhainkoteihin, palvelutaloihin ja lastentarhoihin. Vastaukset saatiin ainoastaan Roihuvuoren vanhusten palvelukeskuksesta ja Kustaankartanon vanhainkodista. Minna ompeli punaisesta fleece-kankaasta kuusi tosi hienoa Hali-Berni-liiviä koirille työasuiksi. Liivit olivat merkkinä koiralle, että se on töissä ja ihmiset tunnistaisivat samalla halattavaksi sopivan Hali-Bernin. Toiminta aloitettiin n.12 koirakon voimin.

Vuonna 2002 koordinaattoriksi tuli Benita Björklund. Koska keikkoja oli ollut melko vähän, hän lähetti pienen mainoksen pääkaupunkiseudun palvelutaloihin. Lisäksi Hali-Bernit aloittivat yhteistyön Sveitsiläisten Vetäjien kanssa. Sveitsiläiset Vetäjät ovat ryhmä vetokoiria jotka vetävät lapsia erilaisissa tilaisuuksissa. Lapset haluavat kovasti rapsutella koiria odottaessaan kyytiä, ja kun Hali-Bernit ovat mukana, saavat vetokoirat työrauhan.

Benita muistelee: "Toimin Pääkaupunkiseudun Sveitsinpaimenkoirien Hali-Bernien koordinaattorina Hali-Berni-toiminnan alkupuolella. Koska olimme Suomessa jotain ihan ainutlaatuista, onnistuivat Hali-Bernit ylittämään valtakunnallisen uutiskynnyksen. Hali-Bernini Cia ja Ida saivat kunnian esiintyä muutamassa mediassa. Minulle ehkä jännin oli suorana lähetetty, Ihana aamu -ohjelma lokakuussa 2002. Siinä kyllä puntit tutisivat. Elimme siis aikaa ennen Kennelliiton Kaverikoiratoimintaa. Mieleenpainuvin hetki oli kuitenkin kun avasin Iltalehden Viikko-liitteen ja rakas Idani komeili koko aukeaman kuvassa. Hali-Berni-toiminta sai siis tuulta siipiensä alle ja keikkoja riitti. Onneksi myös uusia Hali-Bernejä liittyi mukavasti toimintaan mukaan. Keikkailu ja keikat tuovat vuosien varrelta mieleen lämpimiä ja haikeitakin muistoja. Synnynnäisen Hali-Bernini Cian viimeiseksi keikaksi jäi käynti Kaunialan sotavammasairaalaan ystävänsä Nilsin luokse, joka yllättäen nukkui pois tämän keikan jälkeen. Jotenkin se hetki tuntui oikealta siirtää myös Cia eläkkeelle tästä hänen suuresti rakastamastaan työstään. Myös Ida on jo jäänyt juhlallisesti eläkkeelle suorittaen viimeisen halikeikkansa mallitätinä Huli-Berni Luppikselle, joka nyt jatkaa Hali-Bernin arvokasta työtä meidän perheemme osalta."

 

Vuonna 2003 tuli koordinaattoriksi Heidi Lehto.
Koirakoita oli tuolloin 23. Berninpaimenkoirien lisäksi oli bernhardinkoiria ja leonberginkoira. Suunnitteilla oli oma esite ja koulutusta Hali-Berneille.
Hali-Bernit kävivät ilahduttamassa vanhuksia ja lapsia eri tilaisuuksissa ja olivat mukana myös Messukeskuksen Voittaja-näyttelyssä sekä vetopaikalla että yhdistyksen neuvontapisteessä.
Hali-Bernit olivat myös näkyvillä ja kuuluvilla eri medioissa: 9.1. suorassa MTV3:n Ihana aamu -ohjelmassa (Benita ja Ida sekä Mili ja Nea), 8.2.Ruotsinkielinen esiintyminen FST:n Hali-Berni i Närbild Svenskfinland-ohjelmassa (Benita ja Cia + Ida sekä Lina Andersson ja Noumi). 30.5.Hali-Berneistä haastateltiin radioon YLE-X (Minna ja Wilma sekä Mili ja Nea) ja 6.6. Radio Vega (Benita ja Cia).

 

Vuonna 2004 aloitti koordinaattorina Hilkka Berglind. Mukana toiminnassa oli jo 29 koirakkoa. Hilkka kertoo: "Olin jo harrastanut haliberneilyä Remuni kanssa alusta lähtien ja vuodesta 2000 koordinoinut Sveitsiläisiä Vetäjiä, kun Mili pyysi minua Hali-Bernien yhteyshenkilöksi. Lupauduin väliaikaiseksi, sitä kesti 5 vuotta. Hommat sopivat yllättävän hyvin yhteen, koska oli paljon yhteisiä keikkoja ja kun minulla oli silloin kaksi omaa veto- ja halikoiraa, Remu ja poikansa Mortti."

Hali-Berni-liivejä oli todella alkuun vain kuusi ja niitä piti viedä keikoille ja tuoda pois. Nyt jokaisella Hali-Bernillä on omat liivit." Hali-Berni-liivejä tekivät Minnan lisäksi Marja-Leena Viertokangas, Asta Poskiparran oppilaat (Hyvinkään ammattioppilaitos) ja Sari Paavanen-Huhtala.

Marraskuussa 2004 järjestettiin Hali-Berni-leiri Paimiossa, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa. Tarkoituksena oli kouluttaa Hali-Bernien ohjaajia sekä kehittää Hali-Berni toimintaa. Kouluttajiksi leirille saatiin Maija Sulonen ja Kirsi Niittymäki, joilla molemmilla on kokemusta avustajakoirien kouluttamisesta. Viikonlopun aikana mietittiin yhdessä mitä taitoja Hali-Berniltä vaaditaan, voiko näitä taitoja opettaa ja miten niitä tulisi testata. Koulutusviikonloppuun osallistui kahdeksan koirakkoa (Pääkaupunkiseudulta, Mili + Ayda, Minna + Wilma, Iines ja Mimmi, Eeva Relander (os. Laakkonen) + Nirppu, Anne Kohvakka ja Jussi Korpela + Ozzy, Ranja Niemi + Pimu (isosveitsinpaimenkoira) ja minä + Remu sekä Lounais-Suomen Berneistä Maarit Haapasaari +Välkky. Paikalla kävi myös toimittaja tekemässä haastattelun Salon Seudun Sanomiin.

Mili kertoo Ayda-bernin suulla viikonlopusta Sennen-lehdessä tähän tapaan: "Aydakin haluaisi Hali-Berniksi isosisko Nean tavoin, joka oli synnynnäinen Hali-Berni (shb). Sellainen rakastaa rapsuttelua, kyhnyttämistä, silittämistä ja tietenkin halattavana olemista. Shb etsii itse " uhrinsa", istuu varpaille ja katsoo anovasti, josko varpaiden omistaja voisi ojentaa kätösensä, upottaa ne mustaan kiiltävään turkkiin ja liikuttaa sormiaan siellä. Shb ei saa koskaan tarpeekseen rapsuttelusta."Ayda ei ollut shb, mutta siitä huolimatta kasvoi Milin "käsissä" erittäin hyväksi Hali-Berniksi.

Vuonna 2004 tehtiin 30 keikkaa ja annettiin n.120 haliannosta. (Haliannos on Maaritin keksimä, yhden koiran käynti keikalla).

 

Vuonna 2005 mukana oli jo 35 koirakkoa. Omasta Hali-Berni-logosta oli haaveiltu jo pitkään. Jaana Sarso (os. Lylykangas), suunnitteli keväällä 2005 istuvan, tassua tarjoavan ja hymyilevän Hali-Berni-logon. Logo brodeerattiin Hali-Bernien ohjaajien fleece-takkeihin ja painettiin myöhemmin myös t-paitoihin. Logo koreilee myös omistajien nimilapuissa, jotka Hilkka on tehnyt. Tuo tassua tarjoava ja hymyilevä Hali-Berni saa aina hyvän mielen aikaan myös toiminnasta kertovan esitteen kannessa.

Haliberneily oli lähtenyt leviämään ympäri Suomea; Lounais-Suomen berneillä oli Hali-Bernejä, Pirkanmaan Bernit halailivat Syliberni-nimisinä, Etelä-Karjalan Sveitsinpaimenkoirat taas Pehmoberni-nimellä ja Kymenlaakso Sennenillä oli Halipulabernejä. Pääkaupunkiseudun sveitsinpaimenkoirat esittivät, että kaikki yhdistyksemme haliberneilyä harrastavat voisivat käyttää Hali-Berni-nimeä. "Hali-tiimi" laati Hali-Berni-oppaan ja -testilomakkeen. Hali-tiimiin kuuluivat Hilkka, Mili, Minna, Benita, Eeva, Crista ja Tanja Sillanpää sekä myöhemmin Maarit ja Selja Kaila. Kaikki alajaostot käyttävät nyt yhtenäisesti Hali-Berni-nimeä ja -logoa.

Testin suorittanut koira saa Hali-Berni-todistuksen. Huli-Berni-nimeä käyttää harjoitteleva koira, Hilkka kertoo: "Huli-Berni-nimen on keksinyt ystäväni Marianne Vahtila, joka nimitteli berniään, meidän Remun Mörkö-nimistä poikaa, hulivili huligaaniksi ja Huli-Berniksi. Nappasin oitis tuon hauskan nimen, joka erottui vain yhdellä kirjaimella Hali-Bernistä."

 

Koska useita halattavia oli tulossa mukaan toimintaan, järjestettiin Kennelliiton tiloissa vuoden 2005 aikana kaksi testitilaisuutta, joissa testattiin yhteensä 38 koirakkoa.

Vuonna 2005 Hali-Bernit tekivät 27 keikkaa ja haliannoksia jaettiin n.138.

 

Vuonna 2006 mukana oli jo 45 koirakkoa. Toiminta laajeni, tuli myös vakiopaikkoja ja niille omat yhteyshenkilöt. Kaunialan Sotavammasairaalan, Matinkylän Lobbyn ja Myyrmäen Casa Francan vierailujen koordinaattoriksi ylipuhuttiin Pirjo Parviainen. Palvelutalo Rudolfin koordinaattoriksi saatiin Anne Kohvakka, Kustaankartanoon Jukka Valorinta ja Villa Anemoneen Selja.

Marraskuussa Kaunialassa kuvattiin Hali-Bernejä "Häntä Pystyyn" -ohjelmaan. Mukana olivat Benita + Cia, Laura Kalliola + Bella, Antti Arjas + Bonzo, Hilkka + Remu ja Hilkan tytär Hanna 15-viikoisen Dumbo-pennun kanssa. Remu jäi eläkkeelle tuon keikan jälkeen ja Dumbo oli ottamassa oppia Hali-Bernin ammattiin vaariltaan.

Vuonna 2006 tehtiin 63 halikeikkaa, yhteensä 189 haliannosta.

Vuonna 2007 mukana toiminnassa oli 51 koirakkoa. Marraskuussa testattiin Kennelliiton tiloissa 14 Huli-Berniä joista yhdeksän sai Hali-Berni-todistuksen. Hali-Bernit esiintyivät taas tiedotusvälineissä: 2.3. Hali-Bernit olivat mukana Nelosen "Häntä Pystyyn"-ohjelmassa, Hskp:n lehdessä keväällä ja 9.6. Hufvudstadsbladetin Volt-liitteessä . Vuoden aikana tehtiin 51 keikkaa, yhteensä 191 haliannosta.

Vuonna 2008 toiminta laajeni nyt jo yhteensä 66 koirakkoon, kun saimme 15 koirakkoa lisää

Turun seudun ja Uusikaupunki-Laitila-Rauman seudun, eli "Saariston haarakonttorin" halijoukon liittyessä Pääkaupunkilaisiin. Enää ei ole järjestetty isoja testitilaisuuksia. Hali-Berniksi haluavia tulee "tipotellen" ja on tärkeää, että he pääsevät pian ja innostuneena mukaan toimintaan. Koirat testataan halikeikan yhteydessä kahden "halikonkarin" voimin. Kaunialassa Pirjon ja Seljan sekä Viikissä Jenni Vanhalan ja Hilkan kanssa. Varsinaisesta hali-koulusta on myös luovuttu. Periaatteessahan toiminta vaatii vain ihmisten luokse hakeutuvan, vieraidenkin halailusta nauttivan koiran, joka on ohjaajansa hallinnassa ja ohjaajan, jolla on aikaa ja halua ilahduttaa muita ihmisiä koiransa kanssa.

Vuoden aikana annettiin n. 435 haliannosta, yhdessä Turun- ja Uudenkaupungin seudun kanssa. Eli noin 1,2 annosta jokaiselle päivälle!

 

Hali-Bernien pitkäaikainen koordinaattori Hilkka eli Hali-Hile kertoo:"Omat koirani vanhenivat (kuten minäkin) ja pääsivät eläkkeelle veto- ja halihommista. Halusin luovuttaa halikoordinaattorin homman nuoremmalle ja innostuneemmalle henkilölle. Sellainen sitten onneksemme ja iloksemme saatiinkin LSB:n halikoordinaattorista, Maaritista, joka on "koko sydämestään Hali-Berni". Hänen kanssaan samanhenkinen ja yhtä uskomattoman energinen haliaatteen toteuttaja Sirpa Kakko otti yhteyshenkilön ohjat Uusikaupunki -Laitila -Rauman seudulla.

Lopuksi:
Oikeastaan kiitos Hali-Bernien olemassaolosta kuuluu upeille viisaille ihmisrakkaille koirille kuten Nealle ja lukuisille kaltaisilleen, jotka ihanalla luonteellaan tällaisen toiminnan mahdollistavat.

Hali-Berneistä ja aiheeseen liittyvää juttua on ollut lisäksi seuraavissa lehdissä:
Kauneus ja Terveys 9/2002, Kirkko ja Kaupunki 23.10.2002, Nykyposti 5/2004, Et-lehti 15/2005, Länsiväylä 19.10.2005 ja Keski-Uusimaa 5.2.2006 sekä Sennen-lehdissä:
3/1999 Sennenkesä 99, 1/2003 Alajaostotoimintaa Hali-Bernit, 1/ 2004 Bernit työssä-terapiakoirina, 4/2004 Pehmobernitoiminta käyntiin Lappeenrannassa, 1/ 2005 Hali-Bernit Paimiossa,1/2006,Varsinainen Hali-Berni numero 4/2007 Hali-Bernien testitilaisuus, 2/2008 Hali-Bernien toiminasta, Laulava Hali-Berni Charlie ja "saariston haarakonttorin" toiminnan alku.

 

Mili, Benita, Selja ja Hilkka

 

 


 

 

Mistä Hali-Berni toiminta Turun suunnalla alkoi ja tämän päivän kuulumisia.

Palaan vuoteen 2004, jolloin Pääkaupunkiseudun alajaosto järjesti Paimiossa Hali-Bernikurssin. Lähdin mukaan, koska halusin itselleni ja Välkky- bernilleni harrastuksen jossa ei tarvitse kilpailla.
Salon seudun sanomissa olleesta Hali-Berni-kurssi jutusta innostui myös Turun Sanomat, Turku tv, Koiraposti ja Kaarina Lehti. Ennen ensimmäistä virallista Halikeikkaa , jouduimme mukaan "Media-rumbaan". Jo muutaman kuukauden sisällä Hali-Bernitoiminta oli Turun seudulla saanut paljon julkisuutta.

Aluksi keikkailin Hali-Berni Välkyn kanssa säännöllisesti Littoisten Palvelutalo Värttinässä. Vuonna 2005 mukaan toimintaan tuli Markku Korsi ja Hali-Berni Bella. He aloittivat Kaarinan kotisairaanhoidon pyynnöstä valvotut käynnit yksityiskoteihin.
Hali-Bernien määrä kasvoi tasaisesti vuosina 2006-2007 muutamalla koirakolla vuosittain. Koirani Rento aloitti Huli-Berninä, 8 vk-ikäisenä Värttinässä. Hali-Berninä Rennosta on tullut "himo halaaja". Uudet paikat, Tukikoti Syli sekä Pientenlasten vastaanottokoti, joissa kävimme kerran kuussa.

Vuonna 2008

Halikeikka Uudenkaupungin Merituuli kotiin poiki pian uuden halikeikka "tilauksen", mutta pitkän välimatkan ( n 100 km / suunta ) vuoksi mietin, jos sieltä lähempää löytyisi innokkaita berni-ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita Hali-Bernitoiminnasta. Otin kasvattajalistan esille ja valitsin sieltä umpimähkää Sirpa Kakon numeron ja soitin hänelle. Maaliskuussa, 8 uutta innokasta Hali-Berniä lunasti punaiset työliivinsä. Lukumäärämme tuplaantui "Saariston haarakonttorin" (Uusikaupunki-Laitila-Rauma) tultua mukaan Hali-Bernitoimintaan. Meitä oli jo 15! Pian tämän jälkeen yhdistimme voimamme Pääkaupunkiseudun Hali-Bernien kanssa.

Hali-Bernit medioissa: Vakka-Suomen sanomat, Uudenkaupungin sanomat

Vuonna 2009

Aloitin Hali-Berni koordinaattorina, (PK-seutu, Turku ja Saaristo-konttori). Työ on ollut erittäin antoisaa ja haastavaa, sillä yhdessä yössä koordinoitavien määrä kasvoi 15:sta Hali-Bernistä 75:een koirakkoon.
Pääkaupunkiseudun säännölliset Hali-Berni vierailut mm. Kaunialan Sotavammasairaala, Puistolan vanhainkoti, Omakoti Säätiön vanhainkoti ja palvelutalo Puotilassa, Palvelutalo Rudolf , Oulunkylän kuntoutus sairaala sekä Hopeahovin vanhainkoti Keravalla.
Turun seudun säännölliset Hali-Berni vierailut mm. Omaishoidoin tukikeskus Visiitti, Mäntyrinteen vanhainkoti, Luolavuoren vanhainkoti, Hulvelan vanhainkoti, Luostarinkadun lastenkoti sekä edelleen Värttinässä.. Olemme olleet mukana opinnäytetyön "Koira mukana lastensuojelussa" tutkimuskohteena.

Turun seudun hali-annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2008 yli 200 hali-annokseen. Saariston haarakonttorin säännölliset Hali-Berni vierailut mm. Merituuli-koti, Kalannin vanhainkoti, Koivukoto Laitilassa ja Kustavin vanhainkoti.
Joukkoomme on tullut 10 uutta aivan ihanaa innokasta Hali-Berniä, joista muutamat ovat osoittautuneet oikeiksi "himo-Hali-Berneiksi".
Yhteensä Hali-annosten määrä kohoaa jo 500!!!

Vuosi 2009 on ollut myös suuren surun vuosi. Luopuminen Rakkaasta Hali-Bernistä on kohdannut useita perheitä. In memorian: Remu, Niilo, Nea, Cia, Ayda, Bella, Adina, Albert, Onni ja Jane.
Lisäksi Charlie, vuoden 2006 ja 2007 "Paras halaaja", sairastuttuaan epilepsiaan, on joutunut lopettamaan Hali-Berneilyn.

Vuonna 2009 alkoi Sennen-lehdessa oma Hali-nurkka.

Hali-Berneistä on ollut juttu Turun Sanomien Teema liitteessä, KotiVinkki lehdessä, Turku tv.ssä, MTV 3 uutisissa, Aamuset lehdessä, Kennelliiton Koiramme lehdessä, Varsinais-Suomen Yrittäjät lehdessä.

Maarit Haapasaari

 

 


 

Halitoiminta Pirkanmaalla


Hali-Bernit aloittivat Pirkanmaalla vuonna 2003, jolloin alajaosto päätti aloittaa jo silloin pääkaupunkiseudulla hyvin toimineen vapaaehtoistoiminnan.

Aloitimme nimellä Sylibernit, sillä tuolloin ei vielä oltu sovittu Hali-Bernit -nimen yhteisestä käytöstä. Laitoimme mm. vanhusten hoitolaitoksiin ja päiväkoteihin mainoksia toiminnan aloittamisesta ja ensimmäisen keikan saimme Tampereella Hervannassa sijaitsevaan Invalidiliiton päivätoimintakeskukseen. Keikka oli sopivasti joulun alla, niin koirat puettiin pikkujouluasuihin ja koirista pidettiin kovasti. Ensimmäisellä keikalla olivat mukana Kirsi Lehikoisen Ruska ja Helena Virokannaksen Pyry.

Alkuun toiminnassa mukana olivat myös Jaana Sarson (tuolloin Lylykangas) Nelli, Sari Larnon Petrus, Tiina A. Ahosen Vilpe ja Marjut Dimitrowin Nikke ja Beea. Pirkanmaalaiset Hali-Bernit ovat olleet kaikki myös muutoin alajaoston toiminnassa mukana.
Alkuvuosina keikkoja oli mm. vanhainkodeissa, lasten päiväkodeissa, palvelutaloissa ja myös lasten ja koululaisten talvitapahtumissa, joissa muutamat Hali-Bernit vetivät myös lapsia pulkassa. Keikkoja tehtiin sitä mukaa, kun pyyntöjä tuli ja vapaaehtoiset ehtivät tekemään. Yleensä keikkoja kertyi vuodessa kymmenkunta, joskus enemmänkin.

Toiminnasta on luonnollisesti jäänyt muutamia pois ja uusia tullut tilalle, tällä hetkellä aktiiveja on noin 8 henkilöä ja kymmenkunta koiraa. Viimeisimpänä olemme käyneet vuoden 2009 aikana säännöllisesti Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan erittäin vaikeahoitoisten nuorten osaston nuorten ja hoitajien kanssa ulkoilemassa. Tämä on ollut sekä osaston nuorille että meille Hali-Berneille antoisaa ja mukavaa yhteistyötä, jota jopa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on hieman tukenut. Pirkanmaalaisia Hali-Bernejä on nähty myös MTV3:n kymmenen uutisten loppukevennyksessä, jossa vierailimme Tampereen Koukkuniemessä ilahduttamassa vanhuksia. Lisäksi Pirkanmaalaisista Hali-Berneistä on tehty jutut Aamulehteen vuonna 2005 ja Koirat -aikakauslehteen vuonna 2008. Toivomme että toiminta jatkuu mukavana vapaaehtoistoimintana vastaisuudessakin ja lisääkin Hali-Bernejä piiriin mahtuu!

Terveisin
Pirkanmaan Haliberni-koordinaattori Jaana Sarso