Epilepsia

» Epilepsialomake (Google) 
» Berninpaimenkoirien julkinen epilepsiatiedosto (Google Doc) /Päivitetty 09/2023
» Isosveitsinpaimenkoirien julkinen epilepsiatiedosto (Google Doc) /Päivitetty 09/2023

» Koirien geenitutkimus: epilepsia


Koirien epilepsia

Koirien epilepsia on ikävä, perinnöllinen tauti, johon ei ole parantavaa hoitoa. Epilepsian periytymistapaa pidetään polygeenisenä, ja sairauden oireiden oletetaan ilmenevän, kun ns. kynnysarvon ylittävä määrä epilepsiaperimää on kasaantunut tiettyyn koirayksilöön.

Epilepsian oireisiin kuuluvat eriasteiset tajuttomuus- ja kouristuskohtaukset. Kohtaustyypit saattavat vaihdella muutaman sekunnin poissaolosta yhtämittaiseen henkeäsalpaavaan kouristukseen. Luotettava idiopaattinen (ilman syytä alkava) epilepsiadiagnoosi vaatii aina neurologista erityisosaamista, ehkä magneettikuvausta ja EEG-tutkimusta. Veri- ja virtsakokeilla, sekä kliinisellä diagnoosilla poissuljetaan osa sairauksista.

Lääkkeillä koiran oireet voidaan pitää osittain hallinnassa, joskin lääkkeillä on sivuvaikutuksia mm. lisääntynyttä syömistä, juomista ja virtsaamista. Kaikki epilepsiakoirat eivät onneksi tarvitse pysyvää lääkitystä, esim. nartun sterilointi voi harventaa kohtausten tuloa riittävästi tai tapauksissa, joissa kohtauksia esiintyy hyvin harvoin.


Epilepsia berninpaimenkoirilla lisääntynyt huolestuttavasti

(SENNENKOIRA 1/2008)

Koirien epilepsia on ikävä, perinnöllinen tauti, johon ei ole parantavaa hoitoa. Epilepsian periytymistapaa pidetään polygeenisenä, ja sairauden oireiden oletetaan ilmenevän, kun ns. kynnysarvon ylittävä määrä epilepsiaperimää on kasaantunut tiettyyn koirayksilöön. 
Epilepsian oireisiin kuuluvat eriasteiset tajuttomuus- ja kouristuskohtaukset. Kohtaustyypit saattavat vaihdella muutaman sekunnin poissaolosta yhtämittaiseen henkeäsalpaavaan kouristukseen. Luotettava idiopaattinen (ilman syytä alkava) epilepsiadiagnoosi vaatii aina neurologista erityisosaamista, ehkä magneettikuvausta ja EEG-tutkimusta. Lääkkeillä koiran oireet voidaan pitää osittain hallinnassa, joskin lääkkeillä on sivuvaikutuksia mm. lisääntynyttä syömistä, juomista ja virtsaamista. Kaikki epilepsiakoirat eivät onneksi tarvitse pysyvää lääkitystä, esim. nartun sterilointi voi harventaa kohtausten tuloa riittävästi tai tapauksissa, joissa kohtauksia esiintyy hyvin harvoin. 
Epilepsian esiintyvyydestä on ollut vaikeaa saada tarkkaa tietoa, mutta yksittäisiä tapauksia tiedetään berninpaimenkoirilla esiintyvän maailmanlaajuisesti. Epilepsiaa esiintyi Sveitsissä berninpaimenkoirilla 90-luvulla tavallista runsaammin. Epilepsian esiintyvyyttä tutkittiin (Lenzburg 2002) ja tutkimuksessa todetun 50 sairaan yksilön todettiin kuuluvan muutamaan sukulaisperheeseen ja erityisesti yhdellä uroksella oli paljon sairastuneita jälkeläisiä. Valitettavasti näitä tutkimustietoja ei saatu maailmanlaajuisesti kasvattajien eikä jalostustoimikuntien käyttöön. Kuitenkin tiukoilla jalostusvalinnoilla sairaus saatiin hallintaan. Aiheesta lisää saksankielisestä linkistä: www.bernersennen.net/demeest/epilep.html

Näyttää siltä, että Suomeen olisi tullut tuollainen Sveitsin 90-luvun kaltainen epilepsia piikki, koska vuonna 2007 jäsenistöltä on kantautunut huolestuttavia uutisia epilepsian yleistymisestä berneillä. Osa tiedoista perustuu kuulopuheisiin ja vain yksittäisiä epilepsiatapauksia ilmoitettiin jalostustoimikunnalle. 
Jotta emme levittäisi tietämättämme sairautta sukupolvelta toiselle, tarvitsemme koirien omistajilta erityistä vastuuntuntoa ja avoimuutta kertoa koiristaan, joille on tehty epilepsiadiagnoosi luotettavasti ja jotka ovat saaneet useamman kuin yhden selvän yleistyneen kouristuskohtauksen. Epilepsia on siitä ikävä tauti, että se saattaa puhjeta koiralla vasta myöhemmällä iällä ja koiralla saattaa olla ollut jo jälkeläisiä. Ainoa oikea vaihtoehto tässä tilanteessa on tietenkin poistaa koira välittömästi jalostuksesta ja kertoa tästä mahdollisimman laajasti. Suullinen tieto ei kuitenkaan aina tavoita kaikkia asianosasia eikä se siirry tuleville sukupolville, mikä olisi erityisen tärkeää.

Jokaisen epilepsiakoiran omistajan toivotaan täyttävän Hannes Lohen kehittämä epilepsiakaavake ja lähettävän sen berninpaimenkoirien jalostustoimikunnalle. Erittäin toivottavaa on, että kaikki sairaiden koirien omistajat antavat luvan tietojen julkistamiseen ja tähän tulisi myös kasvattajien kasvattien omistajiaan erityisesti kannustaa.

Julkiseksi annetut epilepsiakoirien julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja Sennen-lehdessä ja se julkaistaan aina uudelleen, kun uusia tapauksia sille tulee.

Lisäksi jokaiseen koiranomistajaan, joka on antanut koiransa tiedot julkisiksi ja haluaa osallistua Hannes Lohen tutkimukseen, tullaan ottamaan jalostustoimikunnan toimesta yhteyttä ja tarjoamaan mahdollisuutta ottaa koirasta verinäyte akatemian tutkija Hannes Lohen epilepsiatutkimusta varten. Sennenkoirien terveysrahasto korvaa verinäytteiden otto- ja lähetyskulut koiraomistajalle täysmääräisesti ja jokainen koiranomistaja saa yksityiskohtaiset ohjeet asiasta. Osallistumalla Hannes Lohen epilepsiatutkimukseen edesautetaan geenitutkimusta ja mahdollista geenitestiä koirille, jotta epilepsiaa pystyttäisiin vastustamaan ja kitkemään pois rodusta tehokkaasti. Näytteen tuloksista yksittäisen koiran kohdalla ei saada apua epilepsiadiagnoosin vahvistamiseen, vaan näyte on apuna tulevaisuuden diagnoosimahdollisuuksien parantamiseksi.

Toivomme jokaisen epilepsiakoiran omistajan osallistuvan avoimuus kampanjaan ja ilmoittavan koiransa tiedot julkiseen epilepsiatiedostoon epilepsialomakkeen avulla! Näin edesautetaan rodun terveyttä ja tulevaisuutta!

Kiitos vastuuntunnosta ja avoimuudesta!

Berninpaimenkoirien jalostustoimikunta